Kilpasoudun fyysiset vaatimukset

Olen vahvasti sitä mieltä että tehon ja painon suhde on merkittävä tekijä vauhtia ennustettaessa ja erinomaisen tärkeä tekijä myös voimaharjoittelua ja ravitsemusta suunniteltaessa.

Soutuergometrillä soudettaessa suuremmasta massasta ei ole lainkaan haittaa koska soutaja ei kanna omaa painoaan, eikä suurempi massa lisää kitkaa millään tavalla. Vesillä kaikki on toisin. Painavampi venekunta uppoaa syvemmälle ja näinollen joutuu tuottamaan enemmän tehoa päästäkseen samaa vauhtia. Painon lisäyksen tuottama lisäkitka on laskettavissa kun tiedetään veneen kokonaismassa, (vene+airot+soutajat) vauhti (suurin piirtein) ja massan lisäys. Olen omassa valmennustyössäni kiinnittänyt asiaan paljon huomiota ja samalla seurannut kilpailutuloksia tästä näkökulmasta. Yllätyksiä ei ole juurikaan matkan varrella tullut, päinvastoin. Ohessa on Uuden-Seelannin 3-kertaisen Olympiavoittajan, Hamish Bondin IG-julkaisu, joka kertoo painon ja tehon suhteen vaatimusten kehtyksestä Rio de Janeiron ja Tokion Olympialaisten kahdeksikkosoudussa.

Olen työssäni nähnyt tämän vuosi toisensa jälkeen. Pyrin valitsemaan urheilijat venekuntiin perustuen siihen että tehon ja painon suhde on mahdollisimman hyvä. Teho vaatii luonnollisesti myös teknistä osaamista kaverikseen jotta myös suorituksen nopeus, voiman suunta ja rentous toimivat veto toisensa jälkeen. Miehissä ja naisissa ei tämän suhteen ole eroa, eikä kevyessä ja avoimessa luokassa.